setti

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

setti (5-C)

  1. joukko yhteenkuuluvia asioita
    pussilakanasetti
  2. (musiikki, puhekieltä) artistin yhtäjaksoiseen esiintyminen ja siihen kuuluvat kappaleet
    Bändi soitti keikan aikana kolme settiä.
  3. (slangia) voi viitata moniin asioihin esim. puhe, tunnelma, asia, toiminta jne.
    hyvää settii

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈset̪ːi/, [ˈse̞t̪ːi]
  • tavutus: set‧ti

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi setti setit
genetiivi setin settien
(settein)
partitiivi settiä settejä
akkusatiivi setti;
setin
setit
sisäpaikallissijat
inessiivi setissä seteissä
elatiivi setistä seteistä
illatiivi settiin setteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi setillä seteillä
ablatiivi setiltä seteiltä
allatiivi setille seteille
muut sijamuodot
essiivi settinä setteinä
translatiivi setiksi seteiksi
abessiivi setittä seteittä
instruktiivi setein
komitatiivi setteine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo seti-
vahva vartalo setti-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

rumpusetti, työkalusetti

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • setti Kielitoimiston sanakirjassa