naama

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

naama (9)

  1. (arkikieltä) kasvot, ihmisen pään etuosa
  2. (biologia) eläimen pään etuosa
    Linnun naama on vaalean oranssin rusehtava ja päälaen töyhtö on ruskea. (fi.Wikipedia: Töyhtösieppari)

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi naama naamat
genetiivi naaman naamojen
(naamain)
partitiivi naamaa naamoja
akkusatiivi naama; naaman naamat
Sisäpaikallissijat
inessiivi naamassa naamoissa
elatiivi naamasta naamoista
illatiivi naamaan naamoihin
Ulkopaikallissijat
adessiivi naamalla naamoilla
ablatiivi naamalta naamoilta
allatiivi naamalle naamoille
Muut
essiivi naamana naamoina
translatiivi naamaksi naamoiksi
abessiivi naamatta naamoitta
instruktiivi naamoin
komitatiivi naamoine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Idiomit[muokkaa]

  • Naama, kuin petolinnun perse. = Olla ruma
  • Naama, kuin petolinnun perse vastatuulessa. = Olla ruma
  • Naama, kuin petolinnun perse pahimpaan ripuliaikaan. = Olla ruma
  • Eihän tuolla naamalla voi muuta tehdä, kuin kusta muuntajaan. = Olla niin ruma että ei voi muuta kuin tehdä itsemurhan.

Aiheesta muualla[muokkaa]