mykkä

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Adjektiivi[muokkaa]

mykkä

  1. josta ei kuulu ääntä
    Puhelin on mykkänä.
  2. sanaton, puhumaton
    Vieraat istuivat mykkinä.

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

mykkä (10-A)[1]

  1. ihminen joka ei pysty puhumaan

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi mykkä mykät
genetiivi mykän mykkien
(mykkäin)
partitiivi mykkää mykkiä
akkusatiivi mykkä; mykän mykät
Sisäpaikallissijat
inessiivi mykässä mykissä
elatiivi mykästä mykistä
illatiivi mykkään mykkiin
Ulkopaikallissijat
adessiivi mykällä mykillä
ablatiivi mykältä mykiltä
allatiivi mykälle mykille
Muut
essiivi mykkänä mykkinä
translatiivi mykäksi mykiksi
abessiivi mykättä mykittä
instruktiivi mykin
komitatiivi mykkine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 10-A