sanaton
Suomi[muokkaa]
Adjektiivi[muokkaa]
sanaton (34-C) (komparatiivi sanattomampi, superlatiivi sanattomin) (taivutus [luo])
- ääneen sanomaton
- sanaton sopimus
- sellainen, jossa ei käytetä sanoja
- sanaton viestintä
- sellainen, joka ei tiedä mitä sanoa
- Menin täysin sanattomaksi hänen kommentistaan.
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈsɑnɑt̪on/
- tavutus: sa‧na‧ton
Käännökset[muokkaa]
2. jossa ei käytetä sanoja
|
3. joka ei tiedä mitä sanoa
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- adverbit: sanattomasti
- substantiivit: sanattomuus
Aiheesta muualla[muokkaa]
- sanaton Kielitoimiston sanakirjassa