sanaton

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Adjektiivi[muokkaa]

sanaton (34-C) (komparatiivi sanattomampi, superlatiivi sanattomin) (taivutus [luo])

  1. ääneen sanomaton
    sanaton sopimus
  2. sellainen, jossa ei käytetä sanoja
    sanaton viestintä
  3. sellainen, joka ei tiedä mitä sanoa
    Menin täysin sanattomaksi hänen kommentistaan.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈsɑnɑt̪on/
  • tavutus: sa‧na‧ton

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • sanaton Kielitoimiston sanakirjassa