puhumaton

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Adjektiivi[muokkaa]

puhumaton (34-C)

  1. sellainen, joka ei puhu tai ei ole puhunut siihen asti
    Kaikki nämä lapset ovat vielä puhumattomia.
    Toipumisestaan huolimatta hän on edelleen puhumaton.
  2. puhumattomaksi ryhtynyt tai heittäytynyt
    Mummo on istunut puhumattoman koko illan.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈpuhuˌmɑt̪on/
  • tavutus: pu‧hu‧ma‧ton

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]