mensuuri
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
mensuuri (6)
- (musiikki) kielisoittimissa satulan ja tallan välinen etäisyys eli kielen soivan osan enimmäispituus
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | mensuuri | mensuurit |
| genetiivi | mensuurin | mensuurien mensuureiden mensuureitten |
| partitiivi | mensuuria | mensuureita mensuureja |
| akkusatiivi | mensuuri; mensuurin |
mensuurit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | mensuurissa | mensuureissa |
| elatiivi | mensuurista | mensuureista |
| illatiivi | mensuuriin | mensuureihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | mensuurilla | mensuureilla |
| ablatiivi | mensuurilta | mensuureilta |
| allatiivi | mensuurille | mensuureille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | mensuurina | mensuureina |
| translatiivi | mensuuriksi | mensuureiksi |
| abessiivi | mensuuritta | mensuureitta |
| instruktiivi | – | mensuurein |
| komitatiivi | – | mensuureine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | mensuuri- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia[muokkaa]
latinan kielestä, mensura ('mitta')
Käännökset[muokkaa]
1. kielisoittimissa satulan ja tallan välinen etäisyys
|