menetys
Wikisanakirja
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
menetys (39)
- menettäminen
- työpaikan menetys
- jokin, joka on menetetty
- Hänen eronsa oli yritykselle raskas menetys.
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| nominatiivi | menetys | menetykset |
| genetiivi | menetyksen | menetysten menetyksien |
| partitiivi | menetystä | menetyksiä |
| akkusatiivi | menetys; menetyksen | menetykset |
| Sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | menetyksessä | menetyksissä |
| elatiivi | menetyksestä | menetyksistä |
| illatiivi | menetykseen | menetyksiin |
| Ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | menetyksellä | menetyksillä |
| ablatiivi | menetykseltä | menetyksiltä |
| allatiivi | menetykselle | menetyksille |
| Muut | ||
| essiivi | menetyksenä | menetyksinä |
| translatiivi | menetykseksi | menetyksiksi |
| abessiivi | menetyksettä | menetyksittä |
| instruktiivi | – | menetyksin |
| komitatiivi | – | menetyksine- + omistusliite |
