menetys

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

menetys (39)

  1. menettäminen
    työpaikan menetys
  2. jokin, joka on menetetty
    Hänen eronsa oli yritykselle raskas menetys.

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi menetys menetykset
genetiivi menetyksen menetysten
menetyksien
partitiivi menetystä menetyksiä
akkusatiivi menetys; menetyksen menetykset
Sisäpaikallissijat
inessiivi menetyksessä menetyksissä
elatiivi menetyksestä menetyksistä
illatiivi menetykseen menetyksiin
Ulkopaikallissijat
adessiivi menetyksellä menetyksillä
ablatiivi menetykseltä menetyksiltä
allatiivi menetykselle menetyksille
Muut
essiivi menetyksenä menetyksinä
translatiivi menetykseksi menetyksiksi
abessiivi menetyksettä menetyksittä
instruktiivi menetyksin
komitatiivi menetyksine-
+ omistusliite

Aiheesta muualla[muokkaa]