häviö

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

häviö (3)[1]

  1. tappio
  2. perikato, loppu, romahdus, rappio
    Rooman häviö oli suuri.
  3. hukka, menetys, hävikki
    energiahäviö

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi häviö häviöt
genetiivi häviön häviöiden
häviöitten
(häviöin)
partitiivi häviötä häviöitä
akkusatiivi häviö; häviön häviöt
Sisäpaikallissijat
inessiivi häviössä häviöissä
elatiivi häviöstä häviöistä
illatiivi häviöön häviöihin
Ulkopaikallissijat
adessiivi häviöllä häviöillä
ablatiivi häviöltä häviöiltä
allatiivi häviölle häviöille
Muut
essiivi häviönä häviöinä
translatiivi häviöksi häviöiksi
abessiivi häviöttä häviöittä
instruktiivi häviöin
komitatiivi häviöine-
+ omistusliite

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 3