maine

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Redirect arrow without text.svg
Katso myös: Maine ja mâine



Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

maine (48)

  1. se, minkälainen käsitys muilla ihmisillä on jostakusta
  2. (kielitiede, harvinainen) predikaatti
    Alus ja maine ovat lauseen pääjäseniä.

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi maine maineet
genetiivi maineen maineiden
maineitten
partitiivi mainetta maineita
akkusatiivi maine; maineen maineet
Sisäpaikallissijat
inessiivi maineessa maineissa
elatiivi maineesta maineista
illatiivi maineeseen maineisiin
Ulkopaikallissijat
adessiivi maineella maineilla
ablatiivi maineelta maineilta
allatiivi maineelle maineille
Muut
essiivi maineena maineina
translatiivi maineeksi maineiksi
abessiivi maineetta maineitta
instruktiivi mainein
komitatiivi maineine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]

Idiomit[muokkaa]

  • Maineesi on kiirinyt nimesi edelle.
  • Kunnia menee, mutta maine kasvaa.

Aiheesta muualla[muokkaa]