loukas
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
- (murteellinen) metsäaukiolle sijoitettu varsinkin jäniksenpyyntiä varten käytetty pyydys[1]
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | loukas | loukkaat |
genetiivi | loukkaan | loukkaiden loukkaitten |
partitiivi | loukasta | loukkaita |
akkusatiivi | loukas; loukkaan |
loukkaat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | loukkaassa | loukkaissa |
elatiivi | loukkaasta | loukkaista |
illatiivi | loukkaaseen | loukkaisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | loukkaalla | loukkailla |
ablatiivi | loukkaalta | loukkailta |
allatiivi | loukkaalle | loukkaille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | loukkaana | loukkaina |
translatiivi | loukkaaksi | loukkaiksi |
abessiivi | loukkaatta | loukkaitta |
instruktiivi | – | loukkain |
komitatiivi | – | loukkaine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | loukkaa- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
loukas- |
Etymologia[muokkaa]
Käännökset[muokkaa]
1. metsäaukiolle sijoitettu varsinkin jäniksenpyyntiä varten käytetty pyydys
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Substantiivi[muokkaa]
- (?) nurkka[2]
- Tänne erämaahan mulle rakettu oli soma onnen loukas, josta en tiennyt ennenkuin ijäksi olin sen ohitse mennyt, sillä tähän en enään mahdollinen pysäymään ole. (Aleksis Kivi: Kullervo)
Etymologia[muokkaa]
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Veijo Kaitanen & Esa Laukkanen & Kari Uotila: Muinainen Kalanti ja sen naapurit: talonpojan maailma rautakaudelta keskiajalle, s. 116. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2003. ISBN 951-746289-1.
- ↑ 2,0 2,1 2,2 Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja. Helsinki: WSOY, 2004. Hakusana loukko.