lipsahdus

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

lipsahdus (39)[1]

  1. jonkun asian paljastaminen vahingossa
  2. vahinko, erehdys, kömmähdys
    Nuorille sattui lipsahdus.

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi lipsahdus lipsahdukset
genetiivi lipsahduksen lipsahdusten
lipsahduksien
partitiivi lipsahdusta lipsahduksia
akkusatiivi lipsahdus; lipsahduksen lipsahdukset
Sisäpaikallissijat
inessiivi lipsahduksessa lipsahduksissa
elatiivi lipsahduksesta lipsahduksista
illatiivi lipsahdukseen lipsahduksiin
Ulkopaikallissijat
adessiivi lipsahduksella lipsahduksilla
ablatiivi lipsahdukselta lipsahduksilta
allatiivi lipsahdukselle lipsahduksille
Muut
essiivi lipsahduksena lipsahduksina
translatiivi lipsahdukseksi lipsahduksiksi
abessiivi lipsahduksetta lipsahduksitta
instruktiivi lipsahduksin
komitatiivi lipsahduksine-
+ omistusliite

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1: taivutustyyppi 39