erehdys

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

erehdys (39)[1]

  1. epähuomiossa tai ajattelemattomuuttaan tehty virhe
    Heille tapahtui pieni erehdys.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈerehdys/
  • tavutus: e‧reh‧dys

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi erehdys erehdykset
genetiivi erehdyksen erehdysten
erehdyksien
partitiivi erehdystä erehdyksiä
akkusatiivi erehdys;
erehdyksen 		erehdykset
sisäpaikallissijat
inessiivi erehdyksessä erehdyksissä
elatiivi erehdyksestä erehdyksistä
illatiivi erehdykseen erehdyksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi erehdyksellä erehdyksillä
ablatiivi erehdykseltä erehdyksiltä
allatiivi erehdykselle erehdyksille
muut sijamuodot
essiivi erehdyksenä erehdyksinä
translatiivi erehdykseksi erehdyksiksi
abessiivi erehdyksettä erehdyksittä
instruktiivi – erehdyksin
komitatiivi – erehdyksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo erehdykse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo 		erehdys-

Etymologia[muokkaa]

johdos verbistä erehtyä (erehdy- + -s)

Käännökset[muokkaa]

1. erehdys

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • erehdys Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 39
Noudettu kohteesta ”https://fi.wiktionary.org/w/index.php?title=erehdys&oldid=4167391”