laukka

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

laukka (9-A) (monikko laukat)

  1. joidenkin maanisäkkäiden, erityisesti hevoseläinten, tapa juosta
    Laukka on kolmitahtista ja siihen kuuluu liitovaihe, jossa kaikki jalat ovat yhtä aikaa ilmassa.
    Laukka voi olla myös nelitahtista, jolloin puhutaan nelistä.
  2. (kasvitiede) varsinkin luonnonvaraisena kasvavista Allium-suvun sipuleista, joista osaa suositaan maustekasveina, käytettävä nimitys
  3. (slangia) suolavesi, jota käytettiin tuoremakkaroiden säilytykseen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: [ˈlɑukːɑ]

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi laukka laukat
genetiivi laukan laukkojen
(laukkain)
partitiivi laukkaa laukkoja
akkusatiivi laukka; laukan laukat
Sisäpaikallissijat
inessiivi laukassa laukoissa
elatiivi laukasta laukoista
illatiivi laukkaan laukkoihin
Ulkopaikallissijat
adessiivi laukalla laukoilla
ablatiivi laukalta laukoilta
allatiivi laukalle laukoille
Muut
essiivi laukkana laukkoina
translatiivi laukaksi laukoiksi
abessiivi laukatta laukoitta
instruktiivi laukoin
komitatiivi laukkoine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]