laukka

Suomi

Substantiivi

laukka (9-A) (monikko laukat)

1. Laukka on joidenkin maanisäkkäiden, esimerkiksi hevoseläinten, tapa juosta. Laukka on kolmitahtista ja siihen kuuluu liitovaihe, jossa kaikki jalat ovat yhtä aikaa ilmassa. Laukka voi olla myös nelitahtista, jolloin puhutaan nelistä.
2. (kasvitiede) varsinkin luonnonvaraisena kasvavista Allium-suvun sipuleista, joista osaa suositaan maustekasveina, käytettävä nimitys

Käännökset

1. ratsastus

englanti: gallop, canter espanja: galope ranska: galop m.

unkari: vágta venäjä: галоп

2. kasvitiede

saksa: Lauch m.

Liittyvät sanat

• 1. hietalaukka, karhunlaukka, kynsilaukka, ruoholaukka, ruokalaukka, nurmilaukka
• 2. kiitolaukka, laukata, laukkakilpailu, neli, nelistys, ravi