ravi

Suomi

Substantiivi

ravi (5)

1. hevosen askellaji, jossa ristiin vastakkaiset jalat liikkuvat pareittain samaan tahtiin.

   Ravia pidetään sallittuna etenemistapana ravikilpailuissa.

2. (arkikieltä) maantienoja

   Meno oli niin hurjaa, ettei tie piisannut vaan siinä koluttiin ravit ja pientaret.

3. mon. ravikilpailu; hevoskilpailu, jossa sallittu juoksumuoto on ravi

Ääntäminen

• IPA: [ˈrɑ̝ʋi]

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
nominatiivi	ravi	ravit
genetiivi	ravin	ravien (ravein)
partitiivi	ravia	raveja
akkusatiivi	ravi; ravin	ravit
Sisäpaikallissijat
inessiivi	ravissa	raveissa
elatiivi	ravista	raveista
illatiivi	raviin	raveihin
Ulkopaikallissijat
adessiivi	ravilla	raveilla
ablatiivi	ravilta	raveilta
allatiivi	raville	raveille
Muut
essiivi	ravina	raveina
translatiivi	raviksi	raveiksi
abessiivi	ravitta	raveitta
instruktiivi	–	ravein
komitatiivi	–	raveine- + omistusliite

Etymologia

ruotsin sanasta trav

Käännökset

1. hevosen askellaji

englanti: trot espanja: trote italia: trotto m.

ranska: trot m. venäjä: рысь f.

2. maantienoja

Kts. maantienoja

3. ravikilpailu

Kts. ravikilpailu

Liittyvät sanat

• ravata
• käynti, laukka
• ravihevonen, raviurheilu, ravikilpailu, ravikärry, raviurheilu

Esperanto

Verbi

ravi

1. hurmata

Ranska

Adjektiivi

ravi m., ravie f. (monikko ravis m., ravies f.)

1. ihastunut, iloinen

Viro

Substantiivi

ravi (gen ravi, part ravi)

1. hoito

   ambulatoorne ravi – polikliininen hoito, avohoito

   vähiravi – syöpähoito

2. lääkintä
3. lääkitys
4. parannus, parantaminen

Taivutus

• ÕS 3 (pesa)

Liittyvät sanat

Yhdyssanat

• ravijuhis
• taastusravi