lämpö

Katso myös: lampo

Suomi

Substantiivi

lämpö (1-H)

1. lämmin olotila

   Kesän lämpö on miellyttävää.

   Lämpö käy sietämättöksi, kun ulkona lämpötila kohoaa yli 45 °C.

2. lämpöenergiana mitattu energiamäärä, jonka syntyy tai kuluu jossakin reaktiossa tai olomuodon muutoksessa

   Keittolevyn lämpö saa veden kiehumaan.

3. hellyys ja huolenpito

   Vanhempien lämpöä kaipaa vielä aikuisenakin.

4. kuume

   Sinulla taitaa olla lämpöä, et kai tule kipeäksi.

Ääntäminen

• IPA: [ˈlæmpø̞]

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
nominatiivi	lämpö	lämmöt
genetiivi	lämmön	lämpöjen (lämpöin)
partitiivi	lämpöä	lämpöjä
akkusatiivi	lämpö; lämmön	lämmöt
Sisäpaikallissijat
inessiivi	lämmössä	lämmöissä
elatiivi	lämmöstä	lämmöistä
illatiivi	lämpöön	lämpöihin
Ulkopaikallissijat
adessiivi	lämmöllä	lämmöillä
ablatiivi	lämmöltä	lämmöiltä
allatiivi	lämmölle	lämmöille
Muut
essiivi	lämpönä	lämpöinä
translatiivi	lämmöksi	lämmöiksi
abessiivi	lämmöttä	lämmöittä
instruktiivi	–	lämmöin
komitatiivi	–	lämpöine- + omistusliite

Käännökset

englanti: warmth espanja: calor ruotsi: värme

tšekki: teplo venäjä: тепло

Liittyvät sanat

• kylmyys
• lämmitys
• lämpöinen

Yhdyssanat

lämpöaisti, lämpöarvo, lämpöekvaattori, lämpöenergia, lämpöhalvaus, lämpöhoito, lämpöjohto, lämpöjännitys, lämpökaappi, lämpökapasiteetti, lämpökemia, lämpökerroin, lämpökeskus, lämpökuolema, lämpökäsittely, lämpölaajeneminen, lämpölasi, lämpöliike, lämpömittari, lämpömäärä, lämpöoppi, lämpöpari, lämpöpatteri, lämpöpiteneminen, lämpöpumppu, lämpörele, lämpösäteily, lämpötila, lämpövoima, lämpövoimakone, lämpövoimala, lämpövärit, maalämpö, ruumiinlämpö