lähtökohta

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

lähtökohta (10)

  1. kohta, josta jokin lähtee tai alkaa
  2. (kuvaannollisesti) se, mihin jokin perustuu; alkuperäinen kanta, hypoteesi tai premissi
    tutkimuksen lähtökohta
    näistä lähtökohdista on vaikeata saavuttaa kompromissia

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈlæht̪øˌkoht̪ɑ/
  • tavutus: läh‧tö‧koh‧ta

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi lähtökohta lähtökohdat
genetiivi lähtökohdan lähtökohtien
(lähtökohtain)
partitiivi lähtökohtaa lähtökohtia
akkusatiivi lähtökohta;
lähtökohdan 		lähtökohdat
sisäpaikallissijat
inessiivi lähtökohdassa lähtökohdissa
elatiivi lähtökohdasta lähtökohdista
illatiivi lähtökohtaan lähtökohtiin
ulkopaikallissijat
adessiivi lähtökohdalla lähtökohdilla
ablatiivi lähtökohdalta lähtökohdilta
allatiivi lähtökohdalle lähtökohdille
muut sijamuodot
essiivi lähtökohtana lähtökohtina
translatiivi lähtökohdaksi lähtökohdiksi
abessiivi lähtökohdatta lähtökohditta
instruktiivi – lähtökohdin
komitatiivi – lähtökohtine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo lähtökohda-
vahva vartalo lähtökohta-
konsonantti-
vartalo 		-

Etymologia[muokkaa]

yhdyssana sanoista lähtö ja kohta

Käännökset[muokkaa]

2. se, mihin jokin perustuu

Liittyvät sanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wiktionary.org/w/index.php?title=lähtökohta&oldid=4187336”