kutsu
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
kutsu (1)
- käsky- tai kutsuhuuto
- pyyntö saapua johonkin tilaisuuteen
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈkut̪su/
- tavutus: kut‧su
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kutsu | kutsut |
| genetiivi | kutsun | kutsujen |
| partitiivi | kutsua | kutsuja |
| akkusatiivi | kutsu; kutsun |
kutsut |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kutsussa | kutsuissa |
| elatiivi | kutsusta | kutsuista |
| illatiivi | kutsuun | kutsuihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kutsulla | kutsuilla |
| ablatiivi | kutsulta | kutsuilta |
| allatiivi | kutsulle | kutsuille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kutsuna | kutsuina |
| translatiivi | kutsuksi | kutsuiksi |
| abessiivi | kutsutta | kutsuitta |
| instruktiivi | – | kutsuin |
| komitatiivi | – | kutsuine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kutsu- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia[muokkaa]
verbistä kutsua
Käännökset[muokkaa]
2. juhlakutsu
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- adjektiivit: kutsumaton, kutsuttu
- adverbit: kutsuen
- substantiivit: kutsuminen, kutsunta
- verbit: kutsuttaa
Yhdyssanat[muokkaa]
hääkutsu, illalliskutsu, istuntokutsu, iäisyyskutsu, kokouskutsu, kotiinkutsu, kutsuhuuto, kutsukilpailu, kutsukirje, kutsukortti, kutsuluettelo, kutsumerkki, kutsunappi, kutsunäyttely, kutsuohjaus, kutsuvieras, kutsuääni, kyläkutsu, päivälliskutsu, rukouskutsu, vierailukutsu
Aiheesta muualla[muokkaa]
- kutsu Kielitoimiston sanakirjassa
Viro[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
kutsu (gen kutsu, part kutsut)
- (lastenkieltä) hauva