kutsuja

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kutsuja (10)

  1. henkilö, joka kutsuu jonkun johonkin

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkut̪sujɑ/
  • tavutus: kut‧su‧ja

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kutsuja kutsujat
genetiivi kutsujan kutsujien
(kutsujain)
partitiivi kutsujaa kutsujia
akkusatiivi kutsuja;
kutsujan
kutsujat
sisäpaikallissijat
inessiivi kutsujassa kutsujissa
elatiivi kutsujasta kutsujista
illatiivi kutsujaan kutsujiin
ulkopaikallissijat
adessiivi kutsujalla kutsujilla
ablatiivi kutsujalta kutsujilta
allatiivi kutsujalle kutsujille
muut sijamuodot
essiivi kutsujana kutsujina
translatiivi kutsujaksi kutsujiksi
abessiivi kutsujatta kutsujitta
instruktiivi kutsujin
komitatiivi kutsujine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kutsuja-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

koollekutsuja

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • kutsuja Kielitoimiston sanakirjassa