kulut
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
kulut (1) (monikollinen)
- rahan meno, kustannukset
- (taloustiede) se osa menoista, joihin ei enää liity tulonodotuksia
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | – | kulut |
| genetiivi | – | kulujen |
| partitiivi | – | kuluja |
| akkusatiivi | –; – |
kulut |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | – | kuluissa |
| elatiivi | – | kuluista |
| illatiivi | – | kuluihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | – | kuluilla |
| ablatiivi | – | kuluilta |
| allatiivi | – | kuluille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | – | kuluina |
| translatiivi | – | kuluiksi |
| abessiivi | – | kuluitta |
| instruktiivi | – | kuluin |
| komitatiivi | – | kuluine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kulu- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
kulut
- (taivutusmuoto) monikko sanasta kulku
Substantiivi[muokkaa]
kulut
- (taivutusmuoto) monikko sanasta kulu