korottaminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
korottaminen (38)
- teonnimi verbistä korottaa
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | korottaminen | korottamiset |
| genetiivi | korottamisen | korottamisten korottamisien |
| partitiivi | korottamista | korottamisia |
| akkusatiivi | korottaminen; korottamisen |
korottamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | korottamisessa | korottamisissa |
| elatiivi | korottamisesta | korottamisista |
| illatiivi | korottamiseen | korottamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | korottamisella | korottamisilla |
| ablatiivi | korottamiselta | korottamisilta |
| allatiivi | korottamiselle | korottamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | korottamisena (korottamisna) |
korottamisina |
| translatiivi | korottamiseksi | korottamisiksi |
| abessiivi | korottamisetta | korottamisitta |
| instruktiivi | – | korottamisin |
| komitatiivi | – | korottamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | korottamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
korottamis- | |
Liittyvät sanat[muokkaa]
Synonyymit[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- korottaminen Tieteen termipankissa