kilpi
Wikisanakirja
Sisällysluettelo |
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
- joillakin eläimillä selässä oleva kova suojus
- taistelussa käytettävä kädessä pidettävä metallinen tai puinen suojus
- metallinen laatta, jossa on osoite, kadunnimi tms. tai teknisiä tietoja
- lyhennelmä sanasta rekisterikilpi
- olla kilvissä
- Poliisi vei ratsiassa kilvet.
- vaakunan pohja
- Sinisessä kilvessä kultaisella aaltoviivalla uiva hopeinen joutsen ja sen yläpuolella hopeinen lilja
- yhtenäisen peruskallion alue
- Suomi sijaitsee prekambrisen Fennoskandian kilven keskellä.
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| nominatiivi | kilpi | kilvet |
| genetiivi | kilven | kilpien (kilpein) |
| partitiivi | kilpeä | kilpiä |
| akkusatiivi | kilpi; kilven | kilvet |
| Sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kilvessä | kilvissä |
| elatiivi | kilvestä | kilvistä |
| illatiivi | kilpeen | kilpiin |
| Ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kilvellä | kilvillä |
| ablatiivi | kilveltä | kilviltä |
| allatiivi | kilvelle | kilville |
| Muut | ||
| essiivi | kilpenä | kilpinä |
| translatiivi | kilveksi | kilviksi |
| abessiivi | kilvettä | kilvittä |
| instruktiivi | – | kilvin |
| komitatiivi | – | kilpine- + omistusliite |
Etymologia[muokkaa]
Tällä sanalla ei valitettavasti vielä ole etymologiaa, mutta voit halutessasi lisätä sen.
