kalmo
Wikisanakirja
| Katso myös: Kalmo |
Sisällysluettelo |
Suomi [muokkaa]
Substantiivi [muokkaa]
kalmo (1)
- kuollut ruumis
Taivutus [muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| nominatiivi | kalmo | kalmot |
| genetiivi | kalmon | kalmojen (kalmoin) |
| partitiivi | kalmoa | kalmoja |
| akkusatiivi | kalmo; kalmon | kalmot |
| Sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kalmossa | kalmoissa |
| elatiivi | kalmosta | kalmoista |
| illatiivi | kalmoon | kalmoihin |
| Ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kalmolla | kalmoilla |
| ablatiivi | kalmolta | kalmoilta |
| allatiivi | kalmolle | kalmoille |
| Muut | ||
| essiivi | kalmona | kalmoina |
| translatiivi | kalmoksi | kalmoiksi |
| abessiivi | kalmotta | kalmoitta |
| instruktiivi | – | kalmoin |
| komitatiivi | – | kalmoine- + omistusliite |
Käännökset [muokkaa]
- kts: ruumis