keho
Wikisanakirja
Sisällysluettelo |
Suomi [muokkaa]
Substantiivi [muokkaa]
keho (1)
Taivutus [muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| nominatiivi | keho | kehot |
| genetiivi | kehon | kehojen (kehoin) |
| partitiivi | kehoa | kehoja |
| akkusatiivi | keho; kehon | kehot |
| Sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kehossa | kehoissa |
| elatiivi | kehosta | kehoista |
| illatiivi | kehoon | kehoihin |
| Ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | keholla | kehoilla |
| ablatiivi | keholta | kehoilta |
| allatiivi | keholle | kehoille |
| Muut | ||
| essiivi | kehona | kehoina |
| translatiivi | kehoksi | kehoiksi |
| abessiivi | kehotta | kehoitta |
| instruktiivi | – | kehoin |
| komitatiivi | – | kehoine- + omistusliite |
Etymologia [muokkaa]
Lääketieteteen sanastolautakunta ja Kielitoimisto keksivät sanan, jotta elävälle ja kuolleelle (kalmo) ruumiille olisi erilliset sanat. Keho oli Lönnrotin sanakirjassa kehän synonyymi, ja virossa keha merkitsee elävää ruumista.[1]
