käytävä

Wikisanakirjasta
Wikipedia
Katso artikkeli Käytävä Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi[muokkaa]

Käytävä

Substantiivi[muokkaa]

käytävä (10)[1]

  1. pääsyn mahdollistava kapeahko, pitkänomainen kulkutie tai kulkuväylä
    Lamellitalon lamellit on yhdistetty käytävillä.
    Maanpinnalle ruokailemaan tulleet kastemadot pujahtavat häirittäessä maanalaiseen käytäväänsä.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkæy̯t̪æʋæ/
  • tavutus: käy‧tä‧vä

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi käytävä käytävät
genetiivi käytävän käytävien
(käytäväin)
partitiivi käytävää käytäviä
akkusatiivi käytävä;
käytävän
käytävät
sisäpaikallissijat
inessiivi käytävässä käytävissä
elatiivi käytävästä käytävistä
illatiivi käytävään käytäviin
ulkopaikallissijat
adessiivi käytävällä käytävillä
ablatiivi käytävältä käytäviltä
allatiivi käytävälle käytäville
muut sijamuodot
essiivi käytävänä käytävinä
translatiivi käytäväksi käytäviksi
abessiivi käytävättä käytävittä
instruktiivi käytävin
komitatiivi käytävine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo käytävä-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

alikäytävä, hiekkakäytävä, holvikäytävä, huoltokäytävä, ilmakäytävä, jalkakäytävä, kaarikäytävä, kaivoskäytävä, katukäytävä, korvakäytävä, kulkukäytävä, käytävähauta, käytäväkeskustelu, käytävälaatta, käytävämatto, käytäväpolitiikka, lentokäytävä, liukukäytävä, luhtikäytävä, myyränkäytävä, nenäkäytävä, peilikäytävä, pihakäytävä, poikkikäytävä, porraskäytävä, porttikäytävä, puistokäytävä, puutarhakäytävä, pylväskäytävä, rappukäytävä, salakäytävä, sisäänkäytävä, toukankäytävä, uloskäytävä, yhdyskäytävä, ylikäytävä

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 10