ikävyys
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
ikävyys (40)
- se, että jollakulla on ikävä; kaipaus, alakulo, kaiho
- vastoinkäyminen, ongelma
- Kummasti ikävyydet kasaantuvat toisille.
- Sinun on paras lopettaa tuo tai on tiedossa ikävyyksiä.
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈikæʋyːs/
- tavutus: i‧kä‧vyys
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | ikävyys | ikävyydet |
| genetiivi | ikävyyden | ikävyyksien |
| partitiivi | ikävyyttä | ikävyyksiä |
| akkusatiivi | ikävyys; ikävyyden |
ikävyydet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | ikävyydessä | ikävyyksissä |
| elatiivi | ikävyydestä | ikävyyksistä |
| illatiivi | ikävyyteen | ikävyyksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | ikävyydellä | ikävyyksillä |
| ablatiivi | ikävyydeltä | ikävyyksiltä |
| allatiivi | ikävyydelle | ikävyyksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | ikävyytenä | ikävyyksinä |
| translatiivi | ikävyydeksi | ikävyyksiksi |
| abessiivi | ikävyydettä | ikävyyksittä |
| instruktiivi | – | ikävyyksin |
| komitatiivi | – | ikävyyksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | ikävyyde- | |
| vahva vartalo | ikävyyte- | |
| konsonantti- vartalo |
ikävyyt- | |
Etymologia[muokkaa]
sanan ikävä vartalosta ikäv- ja suffiksista -yys
Käännökset[muokkaa]
1. se, että on ikävä
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla[muokkaa]
- ikävyys Kielitoimiston sanakirjassa