ikävä

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Adjektiivi[muokkaa]

ikävä (10) (komparatiivi ikävämpi, superlatiivi ikävin) (taivutus)

  1. tylsä, ikävystyttävä, pitkästyttävä
    Tapahtuma oli ikävä.
  2. valitettava
    Se oli ikävä tapaus.
  3. hankala, vaikea, ongelmia aiheuttava
    Sain ikävän tehtävän.
  4. haikea
    On ikävä erota.

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

ikävä (10)[1]

  1. kaipaus, kaipuu
    Minulla on häntä ikävä.

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi ikävä ikävät
genetiivi ikävän ikävien
(ikäväin)
partitiivi ikävää ikäviä
akkusatiivi ikävä; ikävän ikävät
Sisäpaikallissijat
inessiivi ikävässä ikävissä
elatiivi ikävästä ikävistä
illatiivi ikävään ikäviin
Ulkopaikallissijat
adessiivi ikävällä ikävillä
ablatiivi ikävältä ikäviltä
allatiivi ikävälle ikäville
Muut
essiivi ikävänä ikävinä
translatiivi ikäväksi ikäviksi
abessiivi ikävättä ikävittä
instruktiivi ikävin
komitatiivi ikävine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 10