hermo
Wikisanakirja
Sisällysluettelo |
Suomi [muokkaa]
Substantiivi [muokkaa]
hermo (1)
- (anatomia) hermoimpulssien kulkuväylänä toimiva lankamainen elin
- (kuvainnollinen, monikollinen) maltti, kärsivällisyys
- Mulla menee hermot sen jäkätyksen takia!
Taivutus [muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| nominatiivi | hermo | hermot |
| genetiivi | hermon | hermojen (hermoin) |
| partitiivi | hermoa | hermoja |
| akkusatiivi | hermo; hermon | hermot |
| Sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | hermossa | hermoissa |
| elatiivi | hermosta | hermoista |
| illatiivi | hermoon | hermoihin |
| Ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | hermolla | hermoilla |
| ablatiivi | hermolta | hermoilta |
| allatiivi | hermolle | hermoille |
| Muut | ||
| essiivi | hermona | hermoina |
| translatiivi | hermoksi | hermoiksi |
| abessiivi | hermotta | hermoitta |
| instruktiivi | – | hermoin |
| komitatiivi | – | hermoine- + omistusliite |
Etymologia [muokkaa]
Varhaisin esiintyminen kirjakielessä on johdoksena hermoton merkityksessä hervoton vuodelta 1644. Nykyinen merkitys on peräisin Lönnrotilta 1800-luvulta lopusta.[1]
Käännökset [muokkaa]
anatomia
|
Liittyvät sanat [muokkaa]
Viitteet [muokkaa]
- ↑ Kulonen, Ulla-Maija. Sydämestä syöpään, kalvosta keuhkoon. Suomen lääketieteellisen sanaston etymologiaa. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim. 1995 (23). (Verkkoversio. Viitattu 8.7.2012.)