hermotus

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

hermotus (39)

  1. hermottaminen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈhermot̪us/
  • tavutus: her‧mo‧tus

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi hermotus hermotukset
genetiivi hermotuksen hermotusten
hermotuksien
partitiivi hermotusta hermotuksia
akkusatiivi hermotus;
hermotuksen
hermotukset
sisäpaikallissijat
inessiivi hermotuksessa hermotuksissa
elatiivi hermotuksesta hermotuksista
illatiivi hermotukseen hermotuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi hermotuksella hermotuksilla
ablatiivi hermotukselta hermotuksilta
allatiivi hermotukselle hermotuksille
muut sijamuodot
essiivi hermotuksena hermotuksina
translatiivi hermotukseksi hermotuksiksi
abessiivi hermotuksetta hermotuksitta
instruktiivi hermotuksin
komitatiivi hermotuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo hermotukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
hermotus-

Etymologia[muokkaa]

johdos verbistä hermottaa (hermot- + -us)

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]