emo

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

emo (1)

  1. (runollinen) äiti
  2. eläimen vanhempi
    Kissaemo sai kuusi poikasta.
    Sorsaemo ohjaa poikasensa veteen.
    Emon huomassa pojat tuntevat olonsa turvatuksi.
  3. (tietotekniikka, slangia) emolevy

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi emo emot
genetiivi emon emojen
(emoin)
partitiivi emoa emoja
akkusatiivi emo; emon emot
Sisäpaikallissijat
inessiivi emossa emoissa
elatiivi emosta emoista
illatiivi emoon emoihin
Ulkopaikallissijat
adessiivi emolla emoilla
ablatiivi emolta emoilta
allatiivi emolle emoille
Muut
essiivi emona emoina
translatiivi emoksi emoiksi
abessiivi emotta emoitta
instruktiivi emoin
komitatiivi emoine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

emoalus, emokasvi, emolevy emosolu, emoyhtiö, lintuemo


Englanti[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

emo (monikko emos)

  1. (slangia) tunteikkaiden ja melodisten punkyhtyeiden stereotyyppinen ihailija, itse yhtye tai niihin liittyvä alakulttuuri

Etymologia[muokkaa]

lyhennös sanasta emotional

Latina[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

emō (akt. prees. inf. emere, ind. perf. y. 1. p. ēmī, part. perf. emptus) (taivutus)

  1. ostaa