alttius

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

alttius (40)[1]

  1. piirre tai ominaisuus, taipumus, joka tekee herkäksi ja auliiksi johonkin suuntautumiseen tai tapaan toimia

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈɑlt̪ːius/ tai /ˈɑlt̪ːiu̯s/
  • tavutus: alt‧ti‧us / alt‧tius

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi alttius alttiudet
genetiivi alttiuden alttiuksien
partitiivi alttiutta alttiuksia
akkusatiivi alttius;
alttiuden 		alttiudet
sisäpaikallissijat
inessiivi alttiudessa alttiuksissa
elatiivi alttiudesta alttiuksista
illatiivi alttiuteen alttiuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi alttiudella alttiuksilla
ablatiivi alttiudelta alttiuksilta
allatiivi alttiudelle alttiuksille
muut sijamuodot
essiivi alttiutena alttiuksina
translatiivi alttiudeksi alttiuksiksi
abessiivi alttiudetta alttiuksitta
instruktiivi – alttiuksin
komitatiivi – alttiuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo alttiude-
vahva vartalo alttiute-
konsonantti-
vartalo 		alttiut-

Etymologia[muokkaa]

altis + -us

Käännökset[muokkaa]

1. piirre tai ominaisuus, herkäksi ja auliiksi johonkin suuntautumiseen tai tapaan toimia

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

tapaturma-alttius

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 40
Noudettu kohteesta ”https://fi.wiktionary.org/w/index.php?title=alttius&oldid=4293344”