taipumus
Wikisanakirja
Sisällysluettelo |
Suomi [muokkaa]
Substantiivi [muokkaa]
taipumus (39)
- synnynnäinen kyky; ominainen piirre; alttius johonkin.
Taivutus [muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| nominatiivi | taipumus | taipumukset |
| genetiivi | taipumuksen | taipumusten taipumuksien |
| partitiivi | taipumusta | taipumuksia |
| akkusatiivi | taipumus; taipumuksen | taipumukset |
| Sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | taipumuksessa | taipumuksissa |
| elatiivi | taipumuksesta | taipumuksista |
| illatiivi | taipumukseen | taipumuksiin |
| Ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | taipumuksella | taipumuksilla |
| ablatiivi | taipumukselta | taipumuksilta |
| allatiivi | taipumukselle | taipumuksille |
| Muut | ||
| essiivi | taipumuksena | taipumuksina |
| translatiivi | taipumukseksi | taipumuksiksi |
| abessiivi | taipumuksetta | taipumuksitta |
| instruktiivi | – | taipumuksin |
| komitatiivi | – | taipumuksine- + omistusliite |
Käännökset [muokkaa]
|
