yrjöävä
Suomi
[muokkaa]Verbi
[muokkaa]yrjöävä
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä yrjötä
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | yrjöävä | yrjöävät |
| genetiivi | yrjöävän | yrjöävien (yrjöäväin) |
| partitiivi | yrjöävää | yrjöäviä |
| akkusatiivi | yrjöävä; yrjöävän | yrjöävät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | yrjöävässä | yrjöävissä |
| elatiivi | yrjöävästä | yrjöävistä |
| illatiivi | yrjöävään | yrjöäviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | yrjöävällä | yrjöävillä |
| ablatiivi | yrjöävältä | yrjöäviltä |
| allatiivi | yrjöävälle | yrjöäville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | yrjöävänä | yrjöävinä |
| translatiivi | yrjöäväksi | yrjöäviksi |
| abessiivi | yrjöävättä | yrjöävittä |
| instruktiivi | – | yrjöävin |
| komitatiivi | – | yrjöävine |