ympäröiminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
ympäröiminen (38)
- teonnimi verbistä ympäröidä
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | ympäröiminen | ympäröimiset |
| genetiivi | ympäröimisen | ympäröimisten ympäröimisien |
| partitiivi | ympäröimistä | ympäröimisiä |
| akkusatiivi | ympäröiminen; ympäröimisen |
ympäröimiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | ympäröimisessä | ympäröimisissä |
| elatiivi | ympäröimisestä | ympäröimisistä |
| illatiivi | ympäröimiseen | ympäröimisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | ympäröimisellä | ympäröimisillä |
| ablatiivi | ympäröimiseltä | ympäröimisiltä |
| allatiivi | ympäröimiselle | ympäröimisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | ympäröimisenä (ympäröimisnä) |
ympäröimisinä |
| translatiivi | ympäröimiseksi | ympäröimisiksi |
| abessiivi | ympäröimisettä | ympäröimisittä |
| instruktiivi | – | ympäröimisin |
| komitatiivi | – | ympäröimisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | ympäröimise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
ympäröimis- | |