yllyttäjä
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]yllyttäjä (10)
- henkilö, joka yllyttää
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈylːyt̪ˌt̪æjæ/
- tavutus: yl‧lyt‧tä‧jä
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | yllyttäjä | yllyttäjät |
| genetiivi | yllyttäjän | yllyttäjien (yllyttäjäin) |
| partitiivi | yllyttäjää | yllyttäjiä |
| akkusatiivi | yllyttäjä; yllyttäjän |
yllyttäjät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | yllyttäjässä | yllyttäjissä |
| elatiivi | yllyttäjästä | yllyttäjistä |
| illatiivi | yllyttäjään | yllyttäjiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | yllyttäjällä | yllyttäjillä |
| ablatiivi | yllyttäjältä | yllyttäjiltä |
| allatiivi | yllyttäjälle | yllyttäjille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | yllyttäjänä | yllyttäjinä |
| translatiivi | yllyttäjäksi | yllyttäjiksi |
| abessiivi | yllyttäjättä | yllyttäjittä |
| instruktiivi | – | yllyttäjin |
| komitatiivi | – | yllyttäjine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | yllyttäjä- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]1. henkilö, joka yllyttää
|
Aiheesta muualla
[muokkaa]- yllyttäjä Kielitoimiston sanakirjassa