ylettyminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
ylettyminen (38)
- teonnimi verbistä ylettyä
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | ylettyminen | ylettymiset |
genetiivi | ylettymisen | ylettymisten ylettymisien |
partitiivi | ylettymistä | ylettymisiä |
akkusatiivi | ylettyminen; ylettymisen |
ylettymiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | ylettymisessä | ylettymisissä |
elatiivi | ylettymisestä | ylettymisistä |
illatiivi | ylettymiseen | ylettymisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | ylettymisellä | ylettymisillä |
ablatiivi | ylettymiseltä | ylettymisiltä |
allatiivi | ylettymiselle | ylettymisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | ylettymisenä (ylettymisnä) |
ylettymisinä |
translatiivi | ylettymiseksi | ylettymisiksi |
abessiivi | ylettymisettä | ylettymisittä |
instruktiivi | – | ylettymisin |
komitatiivi | – | ylettymisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | ylettymise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
ylettymis- |