yksituumaisuus
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]yksituumaisuus (40)
- se, että on yksituumainen; yksimielisyys
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | yksituumaisuus | yksituumaisuudet |
| genetiivi | yksituumaisuuden | yksituumaisuuksien |
| partitiivi | yksituumaisuutta | yksituumaisuuksia |
| akkusatiivi | yksituumaisuus; yksituumaisuuden |
yksituumaisuudet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | yksituumaisuudessa | yksituumaisuuksissa |
| elatiivi | yksituumaisuudesta | yksituumaisuuksista |
| illatiivi | yksituumaisuuteen | yksituumaisuuksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | yksituumaisuudella | yksituumaisuuksilla |
| ablatiivi | yksituumaisuudelta | yksituumaisuuksilta |
| allatiivi | yksituumaisuudelle | yksituumaisuuksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | yksituumaisuutena | yksituumaisuuksina |
| translatiivi | yksituumaisuudeksi | yksituumaisuuksiksi |
| abessiivi | yksituumaisuudetta | yksituumaisuuksitta |
| instruktiivi | – | yksituumaisuuksin |
| komitatiivi | – | yksituumaisuuksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | yksituumaisuude- | |
| vahva vartalo | yksituumaisuute- | |
| konsonantti- vartalo |
yksituumaisuut- | |
Etymologia
[muokkaa]adjektiivi yksituumainen (vokaalivartalo yksituumaise- ) + johdin -uus
Käännökset
[muokkaa]1. se, että on yksituumainen; yksimielisyys
|
Ks. yksimielisyys |
Aiheesta muualla
[muokkaa]- yksituumaisuus Kielitoimiston sanakirjassa