yksisuuntaisuus

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

yksisuuntaisuus (40)

  1. se, että on yksisuuntainen

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi yksisuuntaisuus yksisuuntaisuudet
genetiivi yksisuuntaisuuden yksisuuntaisuuksien
partitiivi yksisuuntaisuutta yksisuuntaisuuksia
akkusatiivi yksisuuntaisuus;
yksisuuntaisuuden
yksisuuntaisuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi yksisuuntaisuudessa yksisuuntaisuuksissa
elatiivi yksisuuntaisuudesta yksisuuntaisuuksista
illatiivi yksisuuntaisuuteen yksisuuntaisuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi yksisuuntaisuudella yksisuuntaisuuksilla
ablatiivi yksisuuntaisuudelta yksisuuntaisuuksilta
allatiivi yksisuuntaisuudelle yksisuuntaisuuksille
muut sijamuodot
essiivi yksisuuntaisuutena yksisuuntaisuuksina
translatiivi yksisuuntaisuudeksi yksisuuntaisuuksiksi
abessiivi yksisuuntaisuudetta yksisuuntaisuuksitta
instruktiivi yksisuuntaisuuksin
komitatiivi yksisuuntaisuuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo yksisuuntaisuude-
vahva vartalo yksisuuntaisuute-
konsonantti-
vartalo
yksisuuntaisuut-

Etymologia[muokkaa]

sanan yksisuuntainen vartalosta yksisuuntais- ja suffiksista -uus

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]