yksineläjä
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]yksineläjä (10)
- henkilö, joka asuu yksin
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈyksinˌelæjæ/
- tavutus: yk‧sin‧e‧lä‧jä
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | yksineläjä | yksineläjät |
| genetiivi | yksineläjän | yksineläjien (yksineläjäin) |
| partitiivi | yksineläjää | yksineläjiä |
| akkusatiivi | yksineläjä; yksineläjän |
yksineläjät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | yksineläjässä | yksineläjissä |
| elatiivi | yksineläjästä | yksineläjistä |
| illatiivi | yksineläjään | yksineläjiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | yksineläjällä | yksineläjillä |
| ablatiivi | yksineläjältä | yksineläjiltä |
| allatiivi | yksineläjälle | yksineläjille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | yksineläjänä | yksineläjinä |
| translatiivi | yksineläjäksi | yksineläjiksi |
| abessiivi | yksineläjättä | yksineläjittä |
| instruktiivi | – | yksineläjin |
| komitatiivi | – | yksineläjine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | yksineläjä- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
[muokkaa]1. henkilö
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |