yhdistelmä

Suomi

Substantiivi

yhdistelmä (10)

1. kahden tai useamman asian yhteen pantu kokonaisuus

   Automalli on tilan ja tyylin yhdistelmä.

   Maaseutumatkailu ja lähiruoka - maukas yhdistelmä.

   Viina ja lihavuus ovat vaarallinen yhdistelmä maksalle.

2. numerosarja jolla avataan numerolukko
3. lyhentymä sanasta ajoneuvoyhdistelmä

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
nominatiivi	yhdistelmä	yhdistelmät
genetiivi	yhdistelmän	yhdistelmien (yhdistelmäin)
partitiivi	yhdistelmää	yhdistelmiä
akkusatiivi	yhdistelmä; yhdistelmän	yhdistelmät
Sisäpaikallissijat
inessiivi	yhdistelmässä	yhdistelmissä
elatiivi	yhdistelmästä	yhdistelmistä
illatiivi	yhdistelmään	yhdistelmiin
Ulkopaikallissijat
adessiivi	yhdistelmällä	yhdistelmillä
ablatiivi	yhdistelmältä	yhdistelmiltä
allatiivi	yhdistelmälle	yhdistelmille
Muut
essiivi	yhdistelmänä	yhdistelminä
translatiivi	yhdistelmäksi	yhdistelmiksi
abessiivi	yhdistelmättä	yhdistelmittä
instruktiivi	–	yhdistelmin
komitatiivi	–	yhdistelmine- + omistusliite

Käännökset

1. kahden tai useamman asian yhteen pantu kokonaisuus

englanti: combination, aggregation, assembly latgalli: salykums m., salicīņs m., salikšona f., sadors m., lasīņs m., kombinaceja f.

ruotsi: kombination saksa: Kombination f.

Aiheesta muualla

• Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten keskus: yhdistelmä