yhdentänyt
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
yhdentänyt
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä yhdentää
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | yhdentänyt | yhdentäneet |
| genetiivi | yhdentäneen | yhdentäneiden yhdentäneitten |
| partitiivi | yhdentänyttä | yhdentäneitä |
| akkusatiivi | yhdentänyt; yhdentäneen | yhdentäneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | yhdentäneessä | yhdentäneissä |
| elatiivi | yhdentäneestä | yhdentäneistä |
| illatiivi | yhdentäneeseen | yhdentäneisiin yhdentäneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | yhdentäneellä | yhdentäneillä |
| ablatiivi | yhdentäneeltä | yhdentäneiltä |
| allatiivi | yhdentäneelle | yhdentäneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | yhdentäneenä | yhdentäneinä |
| translatiivi | yhdentäneeksi | yhdentäneiksi |
| abessiivi | yhdentäneettä | yhdentäneittä |
| instruktiivi | – | yhdentänein |
| komitatiivi | – | yhdentäneine |