vyöttäminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
vyöttäminen (38)
- teonnimi verbistä vyöttää
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | vyöttäminen | vyöttämiset |
| genetiivi | vyöttämisen | vyöttämisten vyöttämisien |
| partitiivi | vyöttämistä | vyöttämisiä |
| akkusatiivi | vyöttäminen; vyöttämisen |
vyöttämiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | vyöttämisessä | vyöttämisissä |
| elatiivi | vyöttämisestä | vyöttämisistä |
| illatiivi | vyöttämiseen | vyöttämisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | vyöttämisellä | vyöttämisillä |
| ablatiivi | vyöttämiseltä | vyöttämisiltä |
| allatiivi | vyöttämiselle | vyöttämisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | vyöttämisenä (vyöttämisnä) |
vyöttämisinä |
| translatiivi | vyöttämiseksi | vyöttämisiksi |
| abessiivi | vyöttämisettä | vyöttämisittä |
| instruktiivi | – | vyöttämisin |
| komitatiivi | – | vyöttämisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | vyöttämise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
vyöttämis- | |