vuoroittaisuus
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
vuoroittaisuus (40)
- se, että on vuoroittainen
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈʋuo̯roi̯t̪ˌt̪ɑi̯suːs/
- tavutus: vuo‧roit‧tai‧suus
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | vuoroittaisuus | vuoroittaisuudet |
| genetiivi | vuoroittaisuuden | vuoroittaisuuksien |
| partitiivi | vuoroittaisuutta | vuoroittaisuuksia |
| akkusatiivi | vuoroittaisuus; vuoroittaisuuden |
vuoroittaisuudet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | vuoroittaisuudessa | vuoroittaisuuksissa |
| elatiivi | vuoroittaisuudesta | vuoroittaisuuksista |
| illatiivi | vuoroittaisuuteen | vuoroittaisuuksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | vuoroittaisuudella | vuoroittaisuuksilla |
| ablatiivi | vuoroittaisuudelta | vuoroittaisuuksilta |
| allatiivi | vuoroittaisuudelle | vuoroittaisuuksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | vuoroittaisuutena | vuoroittaisuuksina |
| translatiivi | vuoroittaisuudeksi | vuoroittaisuuksiksi |
| abessiivi | vuoroittaisuudetta | vuoroittaisuuksitta |
| instruktiivi | – | vuoroittaisuuksin |
| komitatiivi | – | vuoroittaisuuksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | vuoroittaisuude- | |
| vahva vartalo | vuoroittaisuute- | |
| konsonantti- vartalo |
vuoroittaisuut- | |
Etymologia[muokkaa]
sanan vuoroittainen vartalosta vuoroittais- ja suffiksista -uus
Käännökset[muokkaa]
1. se, että on vuoroittainen
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla[muokkaa]
- vuoroittaisuus Kielitoimiston sanakirjassa