vivahtaminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
vivahtaminen (38)
- teonnimi verbistä vivahtaa
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | vivahtaminen | vivahtamiset |
| genetiivi | vivahtamisen | vivahtamisten vivahtamisien |
| partitiivi | vivahtamista | vivahtamisia |
| akkusatiivi | vivahtaminen; vivahtamisen |
vivahtamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | vivahtamisessa | vivahtamisissa |
| elatiivi | vivahtamisesta | vivahtamisista |
| illatiivi | vivahtamiseen | vivahtamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | vivahtamisella | vivahtamisilla |
| ablatiivi | vivahtamiselta | vivahtamisilta |
| allatiivi | vivahtamiselle | vivahtamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | vivahtamisena (vivahtamisna) |
vivahtamisina |
| translatiivi | vivahtamiseksi | vivahtamisiksi |
| abessiivi | vivahtamisetta | vivahtamisitta |
| instruktiivi | – | vivahtamisin |
| komitatiivi | – | vivahtamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | vivahtamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
vivahtamis- | |