villitsijä
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
villitsijä (12)
- henkilö, joka villitsee
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈʋilːit̪ˌsijæ/
- tavutus: vil‧lit‧si‧jä
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | villitsijä | villitsijät |
| genetiivi | villitsijän | villitsijöiden villitsijöitten (villitsijäin) |
| partitiivi | villitsijää | villitsijöitä |
| akkusatiivi | villitsijä; villitsijän |
villitsijät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | villitsijässä | villitsijöissä |
| elatiivi | villitsijästä | villitsijöistä |
| illatiivi | villitsijään | villitsijöihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | villitsijällä | villitsijöillä |
| ablatiivi | villitsijältä | villitsijöiltä |
| allatiivi | villitsijälle | villitsijöille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | villitsijänä | villitsijöinä |
| translatiivi | villitsijäksi | villitsijöiksi |
| abessiivi | villitsijättä | villitsijöittä |
| instruktiivi | – | villitsijöin |
| komitatiivi | – | villitsijöine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | villitsijä- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset[muokkaa]
1. henkilö, joka villitsee
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla[muokkaa]
- villitsijä Kielitoimiston sanakirjassa