vilkutteleminen
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]vilkutteleminen (38)
- teonnimi verbistä vilkutella
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | vilkutteleminen | vilkuttelemiset |
| genetiivi | vilkuttelemisen | vilkuttelemisten vilkuttelemisien |
| partitiivi | vilkuttelemista | vilkuttelemisia |
| akkusatiivi | vilkutteleminen; vilkuttelemisen |
vilkuttelemiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | vilkuttelemisessa | vilkuttelemisissa |
| elatiivi | vilkuttelemisesta | vilkuttelemisista |
| illatiivi | vilkuttelemiseen | vilkuttelemisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | vilkuttelemisella | vilkuttelemisilla |
| ablatiivi | vilkuttelemiselta | vilkuttelemisilta |
| allatiivi | vilkuttelemiselle | vilkuttelemisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | vilkuttelemisena (vilkuttelemisna) |
vilkuttelemisina |
| translatiivi | vilkuttelemiseksi | vilkuttelemisiksi |
| abessiivi | vilkuttelemisetta | vilkuttelemisitta |
| instruktiivi | – | vilkuttelemisin |
| komitatiivi | – | vilkuttelemisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | vilkuttelemise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
vilkuttelemis- | |
Etymologia
[muokkaa]- verbi vilkutella + johdin -minen