viljelevä
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
viljelevä
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä viljellä
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | viljelevä | viljelevät |
| genetiivi | viljelevän | viljelevien (viljeleväin) |
| partitiivi | viljelevää | viljeleviä |
| akkusatiivi | viljelevä; viljelevän | viljelevät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | viljelevässä | viljelevissä |
| elatiivi | viljelevästä | viljelevistä |
| illatiivi | viljelevään | viljeleviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | viljelevällä | viljelevillä |
| ablatiivi | viljelevältä | viljeleviltä |
| allatiivi | viljelevälle | viljeleville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | viljelevänä | viljelevinä |
| translatiivi | viljeleväksi | viljeleviksi |
| abessiivi | viljelevättä | viljelevittä |
| instruktiivi | – | viljelevin |
| komitatiivi | – | viljelevine |