viivytys

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

viivytys (39)[1]

  1. sotatoimi ja taistelulaji, jonka päämääränä on viholliselle tappioita tuottaen hidastaa tämän etenemistä ja voittaa aikaa omien toimintasuunnitelmien toteutukselle

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi viivytys viivytykset
genetiivi viivytyksen viivytysten
viivytyksien
partitiivi viivytystä viivytyksiä
akkusatiivi viivytys; viivytyksen viivytykset
Sisäpaikallissijat
inessiivi viivytyksessä viivytyksissä
elatiivi viivytyksestä viivytyksistä
illatiivi viivytykseen viivytyksiin
Ulkopaikallissijat
adessiivi viivytyksellä viivytyksillä
ablatiivi viivytykseltä viivytyksiltä
allatiivi viivytykselle viivytyksille
Muut
essiivi viivytyksenä viivytyksinä
translatiivi viivytykseksi viivytyksiksi
abessiivi viivytyksettä viivytyksittä
instruktiivi viivytyksin
komitatiivi viivytyksine-
+ omistusliite

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 39