viilettäminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
viilettäminen (38)
- teonnimi verbistä viilettää
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | viilettäminen | viilettämiset |
| genetiivi | viilettämisen | viilettämisten viilettämisien |
| partitiivi | viilettämistä | viilettämisiä |
| akkusatiivi | viilettäminen; viilettämisen |
viilettämiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | viilettämisessä | viilettämisissä |
| elatiivi | viilettämisestä | viilettämisistä |
| illatiivi | viilettämiseen | viilettämisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | viilettämisellä | viilettämisillä |
| ablatiivi | viilettämiseltä | viilettämisiltä |
| allatiivi | viilettämiselle | viilettämisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | viilettämisenä (viilettämisnä) |
viilettämisinä |
| translatiivi | viilettämiseksi | viilettämisiksi |
| abessiivi | viilettämisettä | viilettämisittä |
| instruktiivi | – | viilettämisin |
| komitatiivi | – | viilettämisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | viilettämise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
viilettämis- | |