vihmoittaminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
vihmoittaminen (38)
- teonnimi verbistä vihmoittaa
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | vihmoittaminen | vihmoittamiset |
| genetiivi | vihmoittamisen | vihmoittamisten vihmoittamisien |
| partitiivi | vihmoittamista | vihmoittamisia |
| akkusatiivi | vihmoittaminen; vihmoittamisen |
vihmoittamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | vihmoittamisessa | vihmoittamisissa |
| elatiivi | vihmoittamisesta | vihmoittamisista |
| illatiivi | vihmoittamiseen | vihmoittamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | vihmoittamisella | vihmoittamisilla |
| ablatiivi | vihmoittamiselta | vihmoittamisilta |
| allatiivi | vihmoittamiselle | vihmoittamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | vihmoittamisena (vihmoittamisna) |
vihmoittamisina |
| translatiivi | vihmoittamiseksi | vihmoittamisiksi |
| abessiivi | vihmoittamisetta | vihmoittamisitta |
| instruktiivi | – | vihmoittamisin |
| komitatiivi | – | vihmoittamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | vihmoittamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
vihmoittamis- | |