vihkijä
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
vihkijä (12)
- henkilö, joka vihkii jotkut
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈʋihkijæ/
- tavutus: vih‧ki‧jä
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | vihkijä | vihkijät |
| genetiivi | vihkijän | vihkijöiden vihkijöitten (vihkijäin) |
| partitiivi | vihkijää | vihkijöitä |
| akkusatiivi | vihkijä; vihkijän |
vihkijät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | vihkijässä | vihkijöissä |
| elatiivi | vihkijästä | vihkijöistä |
| illatiivi | vihkijään | vihkijöihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | vihkijällä | vihkijöillä |
| ablatiivi | vihkijältä | vihkijöiltä |
| allatiivi | vihkijälle | vihkijöille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | vihkijänä | vihkijöinä |
| translatiivi | vihkijäksi | vihkijöiksi |
| abessiivi | vihkijättä | vihkijöittä |
| instruktiivi | – | vihkijöin |
| komitatiivi | – | vihkijöine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | vihkijä- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset[muokkaa]
1. henkilö, joka vihkii jotkut
|
Aiheesta muualla[muokkaa]
- vihkijä Kielitoimiston sanakirjassa